Elämä väsyttää

Voe Samuli. <3

Aina vain parempaa. Tämä on jo aivan loistava.

Soundtrack: Älä huuda mulle/Samuli Putro

Uniakin on tosiaan tullut nähtyä.

Kotiseutu vaikuttaa alitajuntaan mitä hassuimmalla tavalla. Olin eilen aamulla täysissä sielun ja ruumiin voimissa [niin luulivat hassut] jankuttanut Toiselle että nytkö hän putsaa hormit. Toinen oli ihmetellen kysynyt että mitkä hormit, minä olin kertonut tarkasti mitkä kaksi uunin hormia pitää putsata. Ja kun viesti ei ollut mennyt perille niin olin kuulemani mukaan paiskannut vittuuntuneena takaisin nukkumaan. Jep jep. Itse kun muistan sen että hereillä olen ollut jossain vaiheessa mutta ei mitään tietoa siitä että olen jostain nuohouksesta höpissyt.

Ja uni viime yöltä: oli ollut ydinsota. Jäljellä oli enää pieni pala maailmaa jossain merellä jossa oli palmusaaria, sinistä vettä ja hiljaista. Olimme työkaverin kanssa kaksi henkiin jäänyttä. Uiskentelin ensin yksin saarelta saarelle kunnes löysin kaverini saarelta jonne ei koskaan paista aurinko. Siellä sitten syötiin puoli pilaantuneita eväsleipiä.

Niin. Ydinsota = tämä perhehelvetti? Allekirjoitan.

Ah hah haa!

Kuinkahan vallattomasti Synnyttäjää vituttaisi, jos tietäisi. Että kaikki se sotku minkä jätti jälkeensä [melkein kymmenen vuoden skeidat + lopputuho] tuli siivottua parissa päivässä? Ja kaikki se, mitä siinä talossa olisi pitänyt tehdä pika pikaa jo kaksi vuotta sitten, otti tältä hiprakkaiselta viisitoista minuuttia?

Jussin pyssyt sentään. Hyvällä alulla.

Mie sain lyyran. :~> Jälleen yksi syy olla hankkimatta omia kakaroita.

Ja tulihan sanottua sukulaisille että kirjoitan kirjaa.