Alas, räks.
Olen itkenyt nyt yli vuorokauden putkeen. Unetkin käsittelivät itkua.
Sitä enemmän masentaa mitä kesäisemmäksi ilma muuttuu. Menneiden vuosien kunniaksi muistelin myös Edellisiä. Kiitos itselleni siitä että kynä on pysynyt käsissä läpi elämän. En olisi kyllä koskaan uskonut että niitä jollekin vielä vinosti hymyillen lueskelen.
Ensimmäinen ihminen joka ei anna minun kuolla rauhassa.
